ESITTELY
/ PRESENTATION
|
|
|||
|
Koirat ovat aina olleet osa (nykyään
hyvin suuri osa) elämääni. Ollessani 6-vuotias vanhempani hakivat
Mäntsälästä kääpiöpinserin narttupennun Cabinan, Pikun. Pikulla oli purentavika,
joten näyttelyissä emme sen kanssa käyneet, mutta ihana terhakka seurakoira
se oli. Ollessani 15-vuotias sain ensimmäisen
ikioman koirani. Se oli beaglenarttu Marisa, jonka kanssa kävin muutamassa
näyttelyssä ja kävimme säännöllisesti toko-harjoituksissa (oli 80-luvun
alussa aika harvinaista metsästyskoirarodun kanssa). Näyttelyistä saatin jopa
yksi serttikin. Marisa jäi suureksi surukseni auton alle kolmevuotiaana,
mutta näyttelykärpänen oli jo kerennyt puraista ja rakkaus koiriin syttyä.
Marisa kuului metsästyskoirarotuun ja
sitä ei voinut koskaan pitää ulkona irti, sillä se hävisi heti jäniksen
jälkien perään. Sen vuoksi halusin seuraavaksi koirakseni rodun, jolla ei ole
metsästystaipumuksia eli jonkun seurakoirarodun. Selailtuani koirakirjoja löysin sieltä
kuvan pippuri&suola-värisestä snautserista. Sillä oli koirakirjan
kuvauksen mukaan kaikki ne ominaisuudet, mitkä koiraltani halusinkin: älykäs,
rohkea, omistajalleen ehdottoman uskollinen ja koulutuskelpoinen. Liityin heti Snautseri-pinserikerhoon ja
parin vuoden päästä meillä oli ensimmäinen oma snautseri-tyttö, Mindy (FIN
MVA Mihan Campari). Mindy saapui perheeseemme 2 kk:n ikäisenä ja valloitti
heti sydämemme. Rotuvalintaa ei ole tarvinnut koskaan katua! Snautseri on ehdottomasti meidän rotumme!
Kun Mindy oli noin
vuoden ikäinen, hankin sille kaveriksi kerrynterrieri Mieheni hankki vuonna
1990 itselleen "oman koiran", saksanpaimenkoira Citan (Tacklake´s Fanetta)
vähän niin kuin vahdiksi. Cita saapui 7-viikkoisena Kemistä asti.Tosipaikan
tullen meidän "Cita-vahtikoira" pinkoi snautsereiden taakse
piiloon. Cita menehtyi 10-vuotiaana kohtutulehdukseen.
Asumme Villähteellä 15
km Lahdesta itäänpäin, maaseudun rauhassa. Hankittuani ensimmäisen
snautserini, ei kasvatustyö ollut vielä mielessä. Mutta kun
näyttelymenestystä alkoi pikku hiljaa tulla, syntyi ajastus yhden pentueen
teettämisestä. Siitä se sitten kaikki alkoi.
Veera osoittautui
hyväksi periyttäjäksi. Veeralla on kolme pentuetta. Sen jälkeläisistä on
käynyt näyttelyissä 18 koiraa ja niistä 15 kpl on palkittu vähintään sa:lla! KANS&FIN&S&N&EST
&EST v MVA FinnSG SKBV Ferdinan Jazetta, Ella jätettiin kotiin siitä
pentueesa. Ella on haaveidemme täyttymys: kaunis koira, jolla on ihana
tempperamentti. Se on VUODEN TULOKAS 2002, VUODEN Ellalla on ollut neljä
pentuetta. 20 jälkeläistä on palkittu ERI:llä ja muotovalioita on 12, joista
kansainvälisiä valioita 5 !!!!!!. Näillä tuloksilla on Ella osoittanut
olevansa huippuperiyttäjä !!!! Ensimmäinen pentue on
KANS&FIN&S&EST<U MVA Mihan Fagotin kanssa. K-pentueessa on
3 valiota, joista 2 on kansainvälistä valiota. Ella on periyttänyt
pennuilleen kaunista ulkomuotoaan ja vetäviä liikkeitään. Tulevaisuudessa
yritämme saada säilymään Ellan erinomaisia ominaisuuksia linjassamme. Kotona Ellan ja
Fagotin pentueesta asustelee Helmi (Ferdinan Khalinda) 6 vuotta. Kaunis,
lyhyt upeasti liikkuva narttu, joka on
KANS&POHJ&FIN&S&DK&EST MVA sekä oli VUODEN TULOKAS 2005 Ellan toinen pentue on
MULTI CH Benamor de Verorichin kanssa. Tässä pentueessa on 6 muotovaliota,
joista 3 kansainvälistä valiota. Pentueesta on viety uros Tanskaan ja yksi
uros ja narttu Venäjälle. Ellan kolmas pentue on
KANS&S MVA Jetaime Talhi Majorforcen kanssa. Pentueessa on tällä hetkellä
kolme valiota. Ellan neljäs pentue on
huippuperiyttäjä Casso´s Jalabertin kanssa. Nämä Jalostustyössämme
jatkamme tulevaisuudessakin samalla hyvällä narttulinjalla.
Jehun olemme sijoittaneet
lahtelaiseen perheeseen. Olga asustaa Santun ja Peetun kaverina Lempäälässä.
Kotonamme on yleensä
myös vanhoja koira, sillä periaatteemme Kennel Ferdinan 13.11.2009 |
